Kató Lomb: Polyglottitulkki, joka mullisti kieltenoppimisen

Kemiasta kielten maailmaan

Kató Lomb ei ollut alun perin kiinnostunut kielistä vaan luonnontieteistä. Hän väitteli tohtoriksi fysiikasta ja kemiasta Pécsin Erzsébet-yliopistossa. Kohtalolla oli kuitenkin hänelle toinen polku varattuna. Toisen maailmansodan aikana, joutuessaan piileskelemään, hän alkoi opetella venäjää kioskikirjallisuuden ja sanakirjan avulla. Tämä kokemus loi perustan hänen tulevalle kieltenoppimisfilosofialleen.

Sodan jälkeen hän haki vasta hankkimillaan venäjän taidoillaan tulkin paikkaa Budapestin kaupungintalolta. Tämä oli alku poikkeukselliselle uralle, joka vei hänet neljäänkymmeneen maahan viidellä mantereella. Hän tulkkasi yhdeksällä tai kymmenellä kielellä, joista neljää hän pystyi käyttämään ilman valmistautumista, ja käänsi teknistä kirjallisuutta kuudella kielellä. Yhteensä hän puhui kuuttatoista kieltä, mukaan lukien englanti, bulgaria, tanska, ranska, heprea, japani, kiina, latina, puola, saksa, italia, venäjä, romania, espanja, slovakki ja ukraina.

Hän ei pitänyt itseään lingvistinä vaan pikemminkin "kielistinä", mikä viittasi siihen, että hän oppi kieliä käytännön tarkoituksiin kiinnostuksensa ajamana. Hänelle oppimisen ilo oli tärkeämpää kuin itse kielen osaaminen. Hän jakoi tätä intohimoaan ja kokemuksiaan useissa kirjoissa, kuten "Kuinka opin kieliä", "Tulkki maailmalla", "Baabelin harmonia" ja "Kielet tulevat mieleen".

Kató Lombin kieltenoppimismenetelmä: Motivaatio ja konteksti ovat avainasemassa

Kató Lombin menetelmän ytimessä ovat motivaatio ja autenttiset tekstit. Hän ei uskonut synnynnäiseen kielilahjakkuuteen; sen sijaan hän näki menestyksen kaavan murtolukuna, jossa osoittajana on motivaatio ja nimittäjänä estot.

Hänen pääperiaatteensa ja neuvonsa olivat seuraavat:

• Kiinnostuksen voima: Kieltenoppimisen perusta on aito kiinnostus. Kannattaa lukea tekstejä, jotka kiehtovat sinua. Kuten hän itse sanoi: "Kieli on ainoa asia, joka kannattaa osata edes huonosti."
• "Kirjakylpy": Hänen menetelmänsä ydin on laaja-alainen lukeminen. Kató Lomb ehdotti, että oppijat uppoutuvat vieraskieliseen romaaniin eivätkä keskeytä lukemista etsimällä jokaista tuntematonta sanaa. Tavoitteena on ymmärtää tarina kontekstista ja päätellä sanojen merkitys.
• Sanakirjan toissijainen rooli: Hän neuvoi käyttämään sanakirjaa vain, kun jokin sana esiintyy useita kertoja ja haittaa ymmärtämistä. Tärkeintä on ylläpitää jatkuvaa lukukokemusta.
• Oman puheen "sisäänkuuntelu": Hän suositteli myös ääneen lukemista ja oman puheen nauhoittamista, jotta tottuu kielen äänteisiin ja omaan ääntämykseensä.
• Älä pelkää virheitä: Hän korosti, että virheiden tekemisen pelko on yksi suurimmista esteistä kieltenoppimiselle. Jopa virheelliset lauseet voivat rakentaa sillan ihmisten välille.
• Päivittäinen harjoittelu: Johdonmukaisuus on ratkaisevan tärkeää. Jopa 10–15 minuuttia päivässä on arvokkaampaa kuin useita tunteja kerran viikossa. Aika menee hukkaan, jos se ei saavuta tiettyä keskittymisen tasoa.
• Kielioppi "järjestyksenä": Vaikka hänen menetelmänsä perustui tekstin ymmärtämiseen, hän piti myös kielioppia tärkeänä järjestelmänä, joka auttaa jäsentämään kielitietoa.

Kató Lombin elämä ja työ ovat todiste siitä, että kieltenoppiminen ei ole vain harvojen etuoikeutettujen taito, vaan sen voi oppia kuka tahansa, jolla on oikea motivaatio, sinnikkyyttä ja tehokas menetelmä. Hänen perintönsä inspiroi edelleen tuhansia kieltenopiskelijoita maailmanlaajuisesti.